Seirene's Child
virtuaalihevonen
kuollut 27.10.2019
kuollut 27.10.2019
| Nimi: | Seirene's Child | Rekisterinumero: | VH15-044-0373 |
| Kutsumanimi: | Chic | Kasvattaja: | evm |
| Rotu: | holsteiner | Omistaja: | Rinaz VRL-13627 |
| Syntymäaika: | 21.12.2015 26 v. | Painotus: | kouluratsastus |
| Sukupuoli: | ori | Koulutustaso: | GP |
| Säkäkorkeus: | 170 cm | Väri: | kimo |
KRJ-II marraskuun tilaisuudessa pistein:
7,5 + 40 + 18 + 20 + 14 = 99,5 p.
7,5 + 40 + 18 + 20 + 14 = 99,5 p.
Seirene's Child ostettiin pieneltä hevostilalta Saksasta, jossa ori oli myynnissä kuuden vuoden ikäisenä. Se oli saanut hyvän ratsukoulutuksen ja kilpaillut useissa koulukilpailuissa, joten raha vaihtoi omistajaa ja ori matkasi mahdollisimman pian Trostlosin tiluksille. Nopeasta oppimisestaan huolimatta Chic ei ole se kaikkein komein, kapasiteetikkain ja ryhdikkäin ori, mutta sitäkin yhteistyökykyisempi ja helpompi käsitellä tilanteessa kuin tilanteessa.
Chic on vähän sellainen höveli ja lepsu oripoika, joka ei osaa panna vastaan tai kiukutella. Ruunamaisesti käyttäytyvän orin kanssa voivat lapsetkin touhuta, sillä se on rauhallinen ja elämän lungisti ottava. Hoitotilanteet sujuvat ongelmitta ja säheltämättä, sillä Chic osaa hyvän käyttäytymisen ja nauttii hoitotoimenpiteistä. Harjaaminen on orin mielestä todella mukavaa, ja sillä on kova tarve rapsuttaa hoitajaa takaisin. Kaviot nousevat vastustelemata ja varusteiden pukeminen on helppoa, kunhan muistaa kiristää satulavyön tarpeeksi hitaasti, sillä ori ahdistuu liian rivakasta kiristämisestä. Vesiletkut ovat Chicin pahin painajainen, joten pesemiseen kannattaa varata tavallista enemmän aikaa. Orin suhtautuminen pesemiseen voi sisältää potkimista ja levottomaa liikuskelua, mutta rauhallisesti ja kiireettömästi edeten orikin rauhoittuu.
Ratsuna Chic jatkaa edelleen rauhallista linjaansa, mutta liikkuakseen kunnolla se vaatii päättäväistä ratsastusta. Helposti pitkäksi venähtävän ja pitkäraajaisen orin kanssa ei aina ole helppoa ja mukavaa, mutta huolellisella verryttelyllä saa tämänkin orin käyttämään omaa moottoriaan ja liikkumaan kunnolla. Väistöliikkeissä ja pirueteissa ori tarvitsee paljon tukea ja aktiivisuutta myös ratsastajalta, sillä nämä liikkeet ovat sille vaikeita. Sen sijaan lisätyt ja keskiaskellajit lukeutuvat Chicille helpoiksi liikkeiksi, sillä orin askeleet ovat luonnostaan pitkät ja joustavat. Hyvän treenin myötä tasapainoa, kokoamista ja tahtia ollaan saatu jatkuvasti paremmaksi, joten Chic pystyy nykyään suorittamaan tasaisia ratoja GP tasolla.
Kilpailuissa orilla on lehmän hermot, eikä se stressaa tai jännitä juuri mitään. Verryttelyyn on tosin varattava hieman enemmän aikaa, jotta radalla orista saisi parhaat puolet esiin. Lennokkuutta tai näyttävyyttä ei Chicistä radallakaan löydy, mutta tehtävien tasaisen varma suorittaminen ja rikkeettömät radat kuuluvat orin vahvuuksiin.
Chic on vähän sellainen höveli ja lepsu oripoika, joka ei osaa panna vastaan tai kiukutella. Ruunamaisesti käyttäytyvän orin kanssa voivat lapsetkin touhuta, sillä se on rauhallinen ja elämän lungisti ottava. Hoitotilanteet sujuvat ongelmitta ja säheltämättä, sillä Chic osaa hyvän käyttäytymisen ja nauttii hoitotoimenpiteistä. Harjaaminen on orin mielestä todella mukavaa, ja sillä on kova tarve rapsuttaa hoitajaa takaisin. Kaviot nousevat vastustelemata ja varusteiden pukeminen on helppoa, kunhan muistaa kiristää satulavyön tarpeeksi hitaasti, sillä ori ahdistuu liian rivakasta kiristämisestä. Vesiletkut ovat Chicin pahin painajainen, joten pesemiseen kannattaa varata tavallista enemmän aikaa. Orin suhtautuminen pesemiseen voi sisältää potkimista ja levottomaa liikuskelua, mutta rauhallisesti ja kiireettömästi edeten orikin rauhoittuu.
Ratsuna Chic jatkaa edelleen rauhallista linjaansa, mutta liikkuakseen kunnolla se vaatii päättäväistä ratsastusta. Helposti pitkäksi venähtävän ja pitkäraajaisen orin kanssa ei aina ole helppoa ja mukavaa, mutta huolellisella verryttelyllä saa tämänkin orin käyttämään omaa moottoriaan ja liikkumaan kunnolla. Väistöliikkeissä ja pirueteissa ori tarvitsee paljon tukea ja aktiivisuutta myös ratsastajalta, sillä nämä liikkeet ovat sille vaikeita. Sen sijaan lisätyt ja keskiaskellajit lukeutuvat Chicille helpoiksi liikkeiksi, sillä orin askeleet ovat luonnostaan pitkät ja joustavat. Hyvän treenin myötä tasapainoa, kokoamista ja tahtia ollaan saatu jatkuvasti paremmaksi, joten Chic pystyy nykyään suorittamaan tasaisia ratoja GP tasolla.
Kilpailuissa orilla on lehmän hermot, eikä se stressaa tai jännitä juuri mitään. Verryttelyyn on tosin varattava hieman enemmän aikaa, jotta radalla orista saisi parhaat puolet esiin. Lennokkuutta tai näyttävyyttä ei Chicistä radallakaan löydy, mutta tehtävien tasaisen varma suorittaminen ja rikkeettömät radat kuuluvat orin vahvuuksiin.
Sukutaulu & jälkeläiset
| i. Zephyr (km, holst) | ii. Global Discovers (rtkm, holst) | iii. |
| iie. | ie. Winter Ever HH (km, holst) | iei. |
| iee. | ||
| e. Sonagres Egend (km, holst) | ei. Absolut Destroyer (km, holst) | eii. |
| eie. | ee. Silk Egend (r, holst) | eei. |
| eee. |
i. Zephyr oli kouluratoja valloittanut ja tammojen perusteelliseen hurmaamiseen erikoistunut ori, jolta ei luonnetta tai persoonallisuutta päässyt puuttumaan. Lähes valkoisen orin karvapeite hohti kimaltaen auringossa, ja senkin takia ori menestyi huomattavasti paremmin näyttelyissä kuin kilpailuissa. Kouluradoilla Zephyrin huomio nimittäin kiinnittyi orin mielestä paljon kiinnostavampiin tammoihin, jolloin sen suorituskyky ei enää meinannut riittää vielä temppujenkin tekemiseen. Tämän seikan takia Zephyr varustettiin jokaisessa kilpailussa korvahupulla ja korvatulpilla, koska muuten kisaamisesta ei olisi yksinkertaisesti tullut yhtikäs mitään.
ii. Global Discovers jätti jälkeensä kymmeniä jälkeläisiä ja elikin lähes 31 - vuotiaaksi. Kisakentillä kohtuullisesti menestynyt rautiaankimo ori oli luonteeltaan äkkipikainen ja villi, joten se tunnettiin paremminkin "Kisojen Pellenä". Globalin vahva ja vankka rakenne teki siitä silti todella uljaan ilmestyksen ja hyvän rakenteensa ansiosta ori pärjäsi hyvin myös näyttelyissä, joista kotiin tuomiseksi jäikin yleensä ruusuke tai pari.
ie. Winter Ever HH oli monta kertaa omistajaa vaihtanut kimo tamma, jolla oli suuret tummanruskeat silmät ja kaunis siro ruumiinrakenne. Wemma oli hyvin leikkisä, nokkela ja miellyttämisen haluinen, jota oli mukava hoitaa, käsitellä ja ratsastaa. Sen askeleet eivät kuitenkaan olleet kovin miellyttävät istua, mutta tamman kapasiteetti ylti kouluradoille, joilta vasta vanhemmalla iällä alkoi saada monia hyviä sijoituksia. Wemmaa oltiin kokeiltu alkuaikoina myös valjakkoajossa, mutta siinä lajissa tamma ei pärjännyt kovin hyvin.
e. Sonagres Egend eli tutummin Sona oli rauhallinen, hellyydenkipeä ja helposti ihmiselle nöyrtyvä tamma. Sen kanssa pystyi turvallisesti niin vääntämään koulua, hyppäämään kuin käymään leppoisilla maastoretkilläkin: Sona ei säikkynyt tai temppuillut lähes lainkaan. Tamman tunnisti kimosta värisävystään ja suurista papurikkotäplistään sekä ohuesta ja laineikkaasta harjastaan, joka laskeutui kauniisti tamman kaulaa vasten. Sona ei silti kauniista ulkomuodostaan ja hyvästä rakenteestaan huolimatta kiertänyt hirveän monissa näyttelyissä, vaan kisasi paljon koulua saavuttaen hyviä sijoituksia pitkin Euroopan maita ja mantuja.
ei. Absolut Destroyer oli lähes valkoiseksi luokiteltavan karvapeitteen ja pitkän puoleisen vaalean harjan omistava ori, joka kilpaili ahkerasti kouluratsastuksessa 4 vuotta, kunnes kaatui pahasti ja sai parantumattoman jännevamman. Tapaturman jälkeen Abe toimi hetken aikaa siitosorina, jonka jälkeen se myytiin harrasteratsuksi kevyeen käyttöön. Lyhyen uransa aikana Abe sai kuitenkin jonkin verran menestystä kouluratsastuksessa, mutta jälkeläisiä ori ehti saamaan vain 5.
ee. Silk Egend oli lempeä ja hyvin varsoistaan huolta pitänyt siitostamma, joka kilpaili nuorempana paljon koulua saavuttaen hyviä sijoituksia. Sen lempeä ja nöyrä luonne jäi monen sen tavanneen mieleen ja samoin ratsuna Sinde toimi aina rauhallisesti ja ihmistä kunnioittaen, eikä sen tapana ollut hangoitella vastaan. Kertakaikkiaan täydellinen rautias siitostamma, jonka jälkeläislistassa on monia menestyneitä nimiä.
ii. Global Discovers jätti jälkeensä kymmeniä jälkeläisiä ja elikin lähes 31 - vuotiaaksi. Kisakentillä kohtuullisesti menestynyt rautiaankimo ori oli luonteeltaan äkkipikainen ja villi, joten se tunnettiin paremminkin "Kisojen Pellenä". Globalin vahva ja vankka rakenne teki siitä silti todella uljaan ilmestyksen ja hyvän rakenteensa ansiosta ori pärjäsi hyvin myös näyttelyissä, joista kotiin tuomiseksi jäikin yleensä ruusuke tai pari.
ie. Winter Ever HH oli monta kertaa omistajaa vaihtanut kimo tamma, jolla oli suuret tummanruskeat silmät ja kaunis siro ruumiinrakenne. Wemma oli hyvin leikkisä, nokkela ja miellyttämisen haluinen, jota oli mukava hoitaa, käsitellä ja ratsastaa. Sen askeleet eivät kuitenkaan olleet kovin miellyttävät istua, mutta tamman kapasiteetti ylti kouluradoille, joilta vasta vanhemmalla iällä alkoi saada monia hyviä sijoituksia. Wemmaa oltiin kokeiltu alkuaikoina myös valjakkoajossa, mutta siinä lajissa tamma ei pärjännyt kovin hyvin.
e. Sonagres Egend eli tutummin Sona oli rauhallinen, hellyydenkipeä ja helposti ihmiselle nöyrtyvä tamma. Sen kanssa pystyi turvallisesti niin vääntämään koulua, hyppäämään kuin käymään leppoisilla maastoretkilläkin: Sona ei säikkynyt tai temppuillut lähes lainkaan. Tamman tunnisti kimosta värisävystään ja suurista papurikkotäplistään sekä ohuesta ja laineikkaasta harjastaan, joka laskeutui kauniisti tamman kaulaa vasten. Sona ei silti kauniista ulkomuodostaan ja hyvästä rakenteestaan huolimatta kiertänyt hirveän monissa näyttelyissä, vaan kisasi paljon koulua saavuttaen hyviä sijoituksia pitkin Euroopan maita ja mantuja.
ei. Absolut Destroyer oli lähes valkoiseksi luokiteltavan karvapeitteen ja pitkän puoleisen vaalean harjan omistava ori, joka kilpaili ahkerasti kouluratsastuksessa 4 vuotta, kunnes kaatui pahasti ja sai parantumattoman jännevamman. Tapaturman jälkeen Abe toimi hetken aikaa siitosorina, jonka jälkeen se myytiin harrasteratsuksi kevyeen käyttöön. Lyhyen uransa aikana Abe sai kuitenkin jonkin verran menestystä kouluratsastuksessa, mutta jälkeläisiä ori ehti saamaan vain 5.
ee. Silk Egend oli lempeä ja hyvin varsoistaan huolta pitänyt siitostamma, joka kilpaili nuorempana paljon koulua saavuttaen hyviä sijoituksia. Sen lempeä ja nöyrä luonne jäi monen sen tavanneen mieleen ja samoin ratsuna Sinde toimi aina rauhallisesti ja ihmistä kunnioittaen, eikä sen tapana ollut hangoitella vastaan. Kertakaikkiaan täydellinen rautias siitostamma, jonka jälkeläislistassa on monia menestyneitä nimiä.
Kilpailut
Päiväkirja & valmennukset
25.09.2016 Syksyä pukkaa // kirjoittajana omistaja
Pirteän oranssi satulahuopa sointui kauniisti Chicin vaaleaa karvaa vasten, kun asettelin huovan nätisti orin selkään. Koska rakastan syksyn värejä, ostin hevosparalle myös räikeän oranssit pintelit ja lähes samansävyisen turpahihnan pehmusteen. Laskeuduin kyykkyyn kiertämään pinteleitä orin etujalan ympärille, kun Sara ilmaantui paikalle.
"Ooh, oletpas sä nätti!" tyttö hihkaisi orille ja silitti sen turpaa pitkillä sormillaan. "Väriholisti taas vauhdissa vai?" osoittaen seuraavat sanansa minulle.
"No joo.. et voi sanoa että mun olis pitänyt olla ostamatta nää." vastasin itsekseni hymyillen.
"En sanokaan, tuumin vain mitä Martin mahtoi ajatella niistä sun viime viikolla ostamista pinkeistä suojista. Tälle nimittäin." Sara totesi kysymystä äänessään.
"Ai niin ne.. hehe se saarnas mulle hetken siitä, ettenkö voisi ostaa välillä vaikka mustia suojia".
Keskustelimme Saran kanssa vielä hetken, ennen kuin lähdin taluttamaan Chiciä raikkaaseen ulkoilmaan. Nousin orin selkään ajatuksena suunnata läheiselle metsäpolulle ihailemaan syksyä ja sen kauneutta, rauhallisen hevoseni kyydissä.
11.09.2016 Kouluvalmennus // kirjoittajana omistaja
Sade vihmoi maneesin kattoa, kun talutin Chicin sisään. Vaaleansininen hupparini oli muuttunut sadepisaroista pilkulliseksi sinä aikana, kun olimme talsineet matkan tallista maneesiin. Olin silti suunnattoman helpottunut, ettei satanut paljoa. Olin nimittäin saanut sovittua kouluvalmentaja Janetin kanssa kolmet ryhmävalmennukset tälle päivälle Trostlosin tiloissa, joten parkkipaikalla oli muutamia trailereita hevosineen. Tälle ensimmäiselle valmennukselle osallistui minun ja Chicin lisäksi kaksi muuta puoliveristä ratsastajineen, jotka olivat saapuneet paikalle noin puoli tuntia sitten.
Ennen valmennuksen alkua verryteltiin itsenäisesti, jonka aikana keskityin ratsastamaan orini aktiiviseksi. Tein paljon ympyröitä ja voltteja taivutellakseni aamukankeaa Chiciä, joka tuntui heräilevän pikkuhiljaa horroksestaan. Pidin ohjat tässä vaiheessa vielä melko pitkinä, jotta ori saisi venyttää kaulaansa ja selkäänsä. Janet oli ollut valmentamassa meitä pari kertaa aikaisemminkin, joten tiesin varautua opettavaiseen ja hikiseen valmennukseen.
Ensimmäiseksi Janet halusi nähdä ratsukoiden suorittavan avoa pitkällä sivulla ravissa ja lyhyellä sivulla ratsastettavan täydellisen voltin. Poskeni helottivat varmasti ruusunpunaisina, kun Chic oikaisi ensimmäisen voltin niin selvästi, että valmentaja pyöritteli päätään ja lateli liudan ohjeita voltin ratsastukseen. Seuraava voltti meni onneksi niin hyvin, että se nosti itseluottamukseni jälleen korkealle. Avotaivutus oli orilleni vaikeaa pitkäjaksoisesti, mutta Janet oli tapansa mukaan kärsivällinen ja antoi kullanarvoisia neuvoja. Avojen jälkeen otimme sulkua, minkä aikana ori hermostui ja jännittyi niskastaan. Palasimme parin sulkuaskeleen tasolle ja lähdettyämme pikku hiljaa nostamaan askelmäärää, pysyi Chic hyvin mukana ja rentoutui, kun tehtävä ei ollut sille liian hankalaa. Sulkutaivutukset vaihdettiin minun osaltani kokoamisharjoituksiin uralla sillä välin, kun muut ratsukot suorittivat sulkutaivutuksia. Se oli pääasia, että pystyimme Chicin kanssa lopettamaan hyvään suoritukseen.
Välikäyntien jälkeen teimme erilaisia laukkatehtäviä, joihin kuului siirtymiä niin raviin kuin laukan sisälläkin, sekä paljon kaarevia uria hevostemme notkeuden löytämiseksi. Laukkatehtävien aikana Janet halusi hevostemme kurkottavan kuolainta kohti ja tulevan entistä aktiivisemmiksi takaa. Chicin kanssa oli helppo hakea mukava pyörivä laukka, mutta sen kokoaminen olikin jo astetta vaikeampaa. Janet painotti kulmien hyödyntämistä laukan kokoamisessa, mikä tuotti lopulta tulosta. Kulmassa orin oli helppoa ja luonnollista hieman koota itseään, jolloin kokoamista oli myös helpompi pyytää suoralla uralla. Valmennus lopeteltiin ravityöskentelyyn eteen-alas muodossa, jotta hevosen selkä ja kaula saisivat venyä raskaan kouluvalmennuksen päätteeksi.
19.07.2016 Iltaratsastusta // kirjoittajana omistaja
Kesäillan hiljalleen hiipuva aurinko muutti puiden lehdet kultaisiksi, kun kävelin Chicin rinnalla kentälle. Viime päivien ihanan aurinkoisten ja samalla paahtavan kuumien päivien aikaan kentällä ei monia ratsukoita nähty, mutta iltaisin se oli otollinen paikka harjoittelulle. Vieressäni kävelevä Alise talutti lähes valkoista Caterinaa, joka vaikutti rauhalliselta Chicin tapaan. Aikeenamme oli ratsastaa vain puolisen tuntia kevyttä koulua keskittyen hevosten venyttelyyn, sillä sekä minä että Alise olimme tänään poikkeuksellisen väsyneitä, eikä hevosiakaan tuskin haittaisi vähän kevyempi meno.
Nousin Chicin selkään ja pyysin sen kävelemään. Ori asteli rauhallista tahtiaan uralla, kun mukauduin sen pehmeisiin askeleisiin ja silittelin valkoista kaulaa. Hetken käveltyämme keräsin ohjia tuntumalle ja käänsin orin isolle ympyrälle. Herättelin oria puolipidätteillä ja pohkeella käynnissä, kunnes siirsin sen raviin. Ravissa ratsastin paljon ympyröitä ja suunnanvaihdoksia, samalla aktivoiden orin takaosaa yrittäen saada takajalkoihin työntövoimaa ja selkää ylös. Chic liikkui pyöreässä muodossa, enkä siltä sitten enempää vaatinutkaan. Siirsin orin pyöreään ja etenevään laukkaan, jota kokosin hieman volteilla. Halusin sen kantavan voltilla itsensä hyvin, joten keskityin erityisesti pitämään sisäpohkeeni sen tukena ja estämästä sitä kaatumasta sisälle. Tein laukassa useita voltteja, ennen kuin annoin Chicin laukata kenttää ympäri. Alise lähti myös mukaan ja kohta olimme vallattomia hevostyttöjä laukkaamassa kenttää ympäri ihan vain siksi, että se on kivaa. Chic oli laukkailun jälkeen hankala rauhoitella, joten päätimme mennä pienelle iltalenkille maastoon. Tämä toimii aina hyvänä loppuverkkana, ja onhan se nyt miellyttävämpää kävellä maastossa kuin kentällä.
Pirteän oranssi satulahuopa sointui kauniisti Chicin vaaleaa karvaa vasten, kun asettelin huovan nätisti orin selkään. Koska rakastan syksyn värejä, ostin hevosparalle myös räikeän oranssit pintelit ja lähes samansävyisen turpahihnan pehmusteen. Laskeuduin kyykkyyn kiertämään pinteleitä orin etujalan ympärille, kun Sara ilmaantui paikalle.
"Ooh, oletpas sä nätti!" tyttö hihkaisi orille ja silitti sen turpaa pitkillä sormillaan. "Väriholisti taas vauhdissa vai?" osoittaen seuraavat sanansa minulle.
"No joo.. et voi sanoa että mun olis pitänyt olla ostamatta nää." vastasin itsekseni hymyillen.
"En sanokaan, tuumin vain mitä Martin mahtoi ajatella niistä sun viime viikolla ostamista pinkeistä suojista. Tälle nimittäin." Sara totesi kysymystä äänessään.
"Ai niin ne.. hehe se saarnas mulle hetken siitä, ettenkö voisi ostaa välillä vaikka mustia suojia".
Keskustelimme Saran kanssa vielä hetken, ennen kuin lähdin taluttamaan Chiciä raikkaaseen ulkoilmaan. Nousin orin selkään ajatuksena suunnata läheiselle metsäpolulle ihailemaan syksyä ja sen kauneutta, rauhallisen hevoseni kyydissä.
11.09.2016 Kouluvalmennus // kirjoittajana omistaja
Sade vihmoi maneesin kattoa, kun talutin Chicin sisään. Vaaleansininen hupparini oli muuttunut sadepisaroista pilkulliseksi sinä aikana, kun olimme talsineet matkan tallista maneesiin. Olin silti suunnattoman helpottunut, ettei satanut paljoa. Olin nimittäin saanut sovittua kouluvalmentaja Janetin kanssa kolmet ryhmävalmennukset tälle päivälle Trostlosin tiloissa, joten parkkipaikalla oli muutamia trailereita hevosineen. Tälle ensimmäiselle valmennukselle osallistui minun ja Chicin lisäksi kaksi muuta puoliveristä ratsastajineen, jotka olivat saapuneet paikalle noin puoli tuntia sitten.
Ennen valmennuksen alkua verryteltiin itsenäisesti, jonka aikana keskityin ratsastamaan orini aktiiviseksi. Tein paljon ympyröitä ja voltteja taivutellakseni aamukankeaa Chiciä, joka tuntui heräilevän pikkuhiljaa horroksestaan. Pidin ohjat tässä vaiheessa vielä melko pitkinä, jotta ori saisi venyttää kaulaansa ja selkäänsä. Janet oli ollut valmentamassa meitä pari kertaa aikaisemminkin, joten tiesin varautua opettavaiseen ja hikiseen valmennukseen.
Ensimmäiseksi Janet halusi nähdä ratsukoiden suorittavan avoa pitkällä sivulla ravissa ja lyhyellä sivulla ratsastettavan täydellisen voltin. Poskeni helottivat varmasti ruusunpunaisina, kun Chic oikaisi ensimmäisen voltin niin selvästi, että valmentaja pyöritteli päätään ja lateli liudan ohjeita voltin ratsastukseen. Seuraava voltti meni onneksi niin hyvin, että se nosti itseluottamukseni jälleen korkealle. Avotaivutus oli orilleni vaikeaa pitkäjaksoisesti, mutta Janet oli tapansa mukaan kärsivällinen ja antoi kullanarvoisia neuvoja. Avojen jälkeen otimme sulkua, minkä aikana ori hermostui ja jännittyi niskastaan. Palasimme parin sulkuaskeleen tasolle ja lähdettyämme pikku hiljaa nostamaan askelmäärää, pysyi Chic hyvin mukana ja rentoutui, kun tehtävä ei ollut sille liian hankalaa. Sulkutaivutukset vaihdettiin minun osaltani kokoamisharjoituksiin uralla sillä välin, kun muut ratsukot suorittivat sulkutaivutuksia. Se oli pääasia, että pystyimme Chicin kanssa lopettamaan hyvään suoritukseen.
Välikäyntien jälkeen teimme erilaisia laukkatehtäviä, joihin kuului siirtymiä niin raviin kuin laukan sisälläkin, sekä paljon kaarevia uria hevostemme notkeuden löytämiseksi. Laukkatehtävien aikana Janet halusi hevostemme kurkottavan kuolainta kohti ja tulevan entistä aktiivisemmiksi takaa. Chicin kanssa oli helppo hakea mukava pyörivä laukka, mutta sen kokoaminen olikin jo astetta vaikeampaa. Janet painotti kulmien hyödyntämistä laukan kokoamisessa, mikä tuotti lopulta tulosta. Kulmassa orin oli helppoa ja luonnollista hieman koota itseään, jolloin kokoamista oli myös helpompi pyytää suoralla uralla. Valmennus lopeteltiin ravityöskentelyyn eteen-alas muodossa, jotta hevosen selkä ja kaula saisivat venyä raskaan kouluvalmennuksen päätteeksi.
19.07.2016 Iltaratsastusta // kirjoittajana omistaja
Kesäillan hiljalleen hiipuva aurinko muutti puiden lehdet kultaisiksi, kun kävelin Chicin rinnalla kentälle. Viime päivien ihanan aurinkoisten ja samalla paahtavan kuumien päivien aikaan kentällä ei monia ratsukoita nähty, mutta iltaisin se oli otollinen paikka harjoittelulle. Vieressäni kävelevä Alise talutti lähes valkoista Caterinaa, joka vaikutti rauhalliselta Chicin tapaan. Aikeenamme oli ratsastaa vain puolisen tuntia kevyttä koulua keskittyen hevosten venyttelyyn, sillä sekä minä että Alise olimme tänään poikkeuksellisen väsyneitä, eikä hevosiakaan tuskin haittaisi vähän kevyempi meno.
Nousin Chicin selkään ja pyysin sen kävelemään. Ori asteli rauhallista tahtiaan uralla, kun mukauduin sen pehmeisiin askeleisiin ja silittelin valkoista kaulaa. Hetken käveltyämme keräsin ohjia tuntumalle ja käänsin orin isolle ympyrälle. Herättelin oria puolipidätteillä ja pohkeella käynnissä, kunnes siirsin sen raviin. Ravissa ratsastin paljon ympyröitä ja suunnanvaihdoksia, samalla aktivoiden orin takaosaa yrittäen saada takajalkoihin työntövoimaa ja selkää ylös. Chic liikkui pyöreässä muodossa, enkä siltä sitten enempää vaatinutkaan. Siirsin orin pyöreään ja etenevään laukkaan, jota kokosin hieman volteilla. Halusin sen kantavan voltilla itsensä hyvin, joten keskityin erityisesti pitämään sisäpohkeeni sen tukena ja estämästä sitä kaatumasta sisälle. Tein laukassa useita voltteja, ennen kuin annoin Chicin laukata kenttää ympäri. Alise lähti myös mukaan ja kohta olimme vallattomia hevostyttöjä laukkaamassa kenttää ympäri ihan vain siksi, että se on kivaa. Chic oli laukkailun jälkeen hankala rauhoitella, joten päätimme mennä pienelle iltalenkille maastoon. Tämä toimii aina hyvänä loppuverkkana, ja onhan se nyt miellyttävämpää kävellä maastossa kuin kentällä.
