Trostlos' Jasmin Love
virtuaalihevonen
Kuvat © Franz Venhaus CC BY-ND 2.0
Virallinen nimi: | Trostlos' Jasmin Love | Rekisterinumero: | VH16-044-0138 |
Rotu, sukupuoli: | holsteiner, tamma | Kasvattaja: | Trostlos Holsteiners |
Syntymäaika, ikä: | 26.07.2016 | Omistaja: | Rinaz VRL-13627 |
Väri: | rautias | Painotus: | kouluratsastus |
Säkäkorkeus: | 166 cm | Koulutustaso | tavoite Int II |
luonnekuvaus
Sukutaulu & jälkeläiset |
Jasmin on 4-polvinen
|
i. Trostlos' Gun Trigger | ii. Galatasaray MS KRJ-II | iii. Barkesten MSC |
iie. Naomi N22 KRJ-II, YLA3 | ie. Ramant Special KRJ-I | iei. Wister Ferret |
iee. Space Dementia AIR | ||
e. Jolanda von Gateaway | ei. Scaon San Marino KTK-III | eii. Saeros Woods |
eie. Scaon Syrup | ee. Meowlabel O'Polo KV-II | eei. Altec Gaust |
eee. Mius Lovelabel |
ei jälkeläisiä
Kilpailut
Kilpaillut maksimitasolleen porrastetuissa: 5775.12p (vt. 10)
Cup-sijoitukset:
31.12.2016 - KRJ Cup Ventos - Int II - 7/159
Cup-sijoitukset:
31.12.2016 - KRJ Cup Ventos - Int II - 7/159
Päiväkirja & valmennukset
10.08.2016. Ei niin hyvin alkanut, mutta selvittiin // kirjoittajana omistaja
"Missä ne helvetin housutkin on!?" huusin epätoivoisena vaatehuoneessani, kun pengoin vimmatusti ratsastusvarusteille pyhitettyä kaappiani. Aamu oli alkanut erittäin huonosti ja minusta alkoi tuntua jo toivottomalta: mikään ei ottanut tänään sujuakseen. Puolen tunnin päästä pitäisi trailerin olla suunnattuna kohti kisapaikkaa, mikä luojan kiitos sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä. Pysähdyin kaapiston edessä tummansiniset ratsastushousut käsissäni, joita katselin silmät viiruina. Nämä saisivat kelvata, vaikka kukaan ei ottaisikaan minua vakavasti tulevien suoritusten aikana nämä housut jalassa. Onneksi kyseessä olivat helpon tason kilpailut nuorilla tammoillani, eikä suinkaan GP-kisat. Tallityttö Alise tuli hieman ujosti vaatehuoneen ovelle, varmasti suuttumuksestani varautuneena. Eihän mikään tietenkään ollut tytön syytä, mutta sain silti väläytettyä vain lähinnä irvistykseltä näyttävän hymyn.
"Tuota.. oletko pian valmis? Meidän pitäisi lähteä ihan kohta laittamaan traileri valmiiksi, koska Peter unohti sen eilen" Alise kysyi ja katsoi vaatetustani kulmat koholla. Ei mikään ihmekään, sillä ylläni olivat vain mustat kollarit ja teepaita, joka ei todellakaan kuulunut kilpa-asuuni värikkäine raitoineen.
"Sanotaanko näin että kestää vielä hetki" totesin katsahtaen samalla itsekin asustustani. "Eikun hetkinen.. sanoitko juuri että se pojankloppi unohti trailerin laiton? Voi jeesus sanon sille pari valittua sanaa kun näen sen seuraavan kerran" tuhahdin tajutessani asian, että tähän aamuun olisi vielä lisää hommia.
"Hän sanoi mulle kyllä, että on kovin pahoillaan mutta ei pääse just nyt tulemaan, kuulemma kaupungissa nyt" Alise sanoi epäilevällä äänensävyllä.
"Jaaha, no mutta eiköhän laiteta se traikku kuntoon, tulen kohta perässä" vastasin samalla kun kiskoin sukkia jalkaani. Alise lähti vaimeasti nyökäten ja kääntyi kannoillaan tummat kutrit heilahtaen. Puin itseni vihdoin valmiiksi asti ja nyrpistin peilistä tummanpuhuvalla kokonaisuudelle ilman rakkaita valkoisia housujani.
Kisapaikalla tunnelma oli iloisen värikäs koristeellisine kukka-asetelmineen ja liehuvine lippuineen, vaikka kyse ei ollutkaan normaaleja koulukilpailuja suuremmasta tapahtumasta. Matka oli sujunut hyvin ja olimme ihme kyllä pysyneet aikataulussa. Jasmin ja Vynna kävelivät kumpikin taluttajansa kanssa pihamaalla lähellä traileria. Kävin hakemassa Jasminin verryttelyyn, sillä pian olisi meidän vuoromme astella radalle. Raudikko tamma vaikutti rauhalliselta tavalliseen tapaansa, mikä rauhoitti kummasti minuakin. Verryttelyssä keskityin ratsastamaan Jasminin rennoksi ja eteenpäinpyrkiväksi, jotta jo radalle mentäessä asetukset olisivat kunnossa. Itse rata meni lopulta odotettua paremmin, sillä tammani pysyi rentona läpi radan, ja keskittyi apuihini hyvin. Sulkutaivutuksessa tamman takapää laahasi pahasti perässä ja laukka ei tänään juurikaan rullannut, joten prosenteilta en odottanut paljoa.
Vynnan ratsasti tänään Alise, joka oli harjoitellut tamman kanssa ahkerasti ennen kilpailuja. Musta kaunokainen ravasi verryttelyssä sievä kaula kaarella, mutta energiaa tuntui olevan liikaakin. Se puski vähän Alisen apuja vasten ja vaikutti kiireiseltä olemukseltaan. Kisaradalla sama kiireinen tunnelma säilyi, vaikka tyttö yritti parhaansa mukaan rauhoitella ja liikutella sormiaan Vynnan huomion herättämiseksi. Erityisesti koottu ravi kärsi kiireisyydestä, jolloin tahti ei pysynyt hyvänä. Muuten rata oli puhdas ja virheetön, vaikka kireyttä tammassa olikin vähän väliä.
Kisapäivä sujui siis alkuvaikeuksista huolimatta lopulta hyvin, vaikka ruusukkeita ei kotimatkalle napattukaan. Tämä oli kuitenkin jälleen uusi kokemus nuorille tammoilleni, joista toivottavasti tulee vielä joskus kouluratojen pieniä prinsessoja.
"Missä ne helvetin housutkin on!?" huusin epätoivoisena vaatehuoneessani, kun pengoin vimmatusti ratsastusvarusteille pyhitettyä kaappiani. Aamu oli alkanut erittäin huonosti ja minusta alkoi tuntua jo toivottomalta: mikään ei ottanut tänään sujuakseen. Puolen tunnin päästä pitäisi trailerin olla suunnattuna kohti kisapaikkaa, mikä luojan kiitos sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä. Pysähdyin kaapiston edessä tummansiniset ratsastushousut käsissäni, joita katselin silmät viiruina. Nämä saisivat kelvata, vaikka kukaan ei ottaisikaan minua vakavasti tulevien suoritusten aikana nämä housut jalassa. Onneksi kyseessä olivat helpon tason kilpailut nuorilla tammoillani, eikä suinkaan GP-kisat. Tallityttö Alise tuli hieman ujosti vaatehuoneen ovelle, varmasti suuttumuksestani varautuneena. Eihän mikään tietenkään ollut tytön syytä, mutta sain silti väläytettyä vain lähinnä irvistykseltä näyttävän hymyn.
"Tuota.. oletko pian valmis? Meidän pitäisi lähteä ihan kohta laittamaan traileri valmiiksi, koska Peter unohti sen eilen" Alise kysyi ja katsoi vaatetustani kulmat koholla. Ei mikään ihmekään, sillä ylläni olivat vain mustat kollarit ja teepaita, joka ei todellakaan kuulunut kilpa-asuuni värikkäine raitoineen.
"Sanotaanko näin että kestää vielä hetki" totesin katsahtaen samalla itsekin asustustani. "Eikun hetkinen.. sanoitko juuri että se pojankloppi unohti trailerin laiton? Voi jeesus sanon sille pari valittua sanaa kun näen sen seuraavan kerran" tuhahdin tajutessani asian, että tähän aamuun olisi vielä lisää hommia.
"Hän sanoi mulle kyllä, että on kovin pahoillaan mutta ei pääse just nyt tulemaan, kuulemma kaupungissa nyt" Alise sanoi epäilevällä äänensävyllä.
"Jaaha, no mutta eiköhän laiteta se traikku kuntoon, tulen kohta perässä" vastasin samalla kun kiskoin sukkia jalkaani. Alise lähti vaimeasti nyökäten ja kääntyi kannoillaan tummat kutrit heilahtaen. Puin itseni vihdoin valmiiksi asti ja nyrpistin peilistä tummanpuhuvalla kokonaisuudelle ilman rakkaita valkoisia housujani.
Kisapaikalla tunnelma oli iloisen värikäs koristeellisine kukka-asetelmineen ja liehuvine lippuineen, vaikka kyse ei ollutkaan normaaleja koulukilpailuja suuremmasta tapahtumasta. Matka oli sujunut hyvin ja olimme ihme kyllä pysyneet aikataulussa. Jasmin ja Vynna kävelivät kumpikin taluttajansa kanssa pihamaalla lähellä traileria. Kävin hakemassa Jasminin verryttelyyn, sillä pian olisi meidän vuoromme astella radalle. Raudikko tamma vaikutti rauhalliselta tavalliseen tapaansa, mikä rauhoitti kummasti minuakin. Verryttelyssä keskityin ratsastamaan Jasminin rennoksi ja eteenpäinpyrkiväksi, jotta jo radalle mentäessä asetukset olisivat kunnossa. Itse rata meni lopulta odotettua paremmin, sillä tammani pysyi rentona läpi radan, ja keskittyi apuihini hyvin. Sulkutaivutuksessa tamman takapää laahasi pahasti perässä ja laukka ei tänään juurikaan rullannut, joten prosenteilta en odottanut paljoa.
Vynnan ratsasti tänään Alise, joka oli harjoitellut tamman kanssa ahkerasti ennen kilpailuja. Musta kaunokainen ravasi verryttelyssä sievä kaula kaarella, mutta energiaa tuntui olevan liikaakin. Se puski vähän Alisen apuja vasten ja vaikutti kiireiseltä olemukseltaan. Kisaradalla sama kiireinen tunnelma säilyi, vaikka tyttö yritti parhaansa mukaan rauhoitella ja liikutella sormiaan Vynnan huomion herättämiseksi. Erityisesti koottu ravi kärsi kiireisyydestä, jolloin tahti ei pysynyt hyvänä. Muuten rata oli puhdas ja virheetön, vaikka kireyttä tammassa olikin vähän väliä.
Kisapäivä sujui siis alkuvaikeuksista huolimatta lopulta hyvin, vaikka ruusukkeita ei kotimatkalle napattukaan. Tämä oli kuitenkin jälleen uusi kokemus nuorille tammoilleni, joista toivottavasti tulee vielä joskus kouluratojen pieniä prinsessoja.