Trostlos' Gun Trigger
virtuaalihevonen
liikekuvat © scirlin, rakenne © Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä
Nimi: | Trostlos' Gun Trigger | Rekisterinumero: | VH16-044-0064 |
Kutsumanimi: | Tikki | Kasvattaja: | Trostlos Holsteiners |
Rotu: | Holsteiner | Omistaja: | Rinaz VRL-13627 |
Syntymäaika: | 29.03.2016 12 v. | Painotus: | kouluratsastus |
Sukupuoli: | ori | Koulutustaso: | GP |
Säkäkorkeus: | 167 cm | Väri: | musta |
Trostlos' Gun Trigger on ori isolla O:lla, jolla on oma tahto ja ilmeisesti lakinsakin, joten aivan aloittelijoiden käsiin en oria päästäisi. Tikki tietää oman parhautensa ja paremmuutensa, joten sanotaanko että jotakin on noussut hattuun ja pahasti. Omaa egoaan ori pönkittää näyttämällä tammoille kuinka mahtava ja komea hän on, mutta ei kaikesta tästä huolimatta ole mahdoton käsiteltävä. Orin vahvaa luonnetta on hellittänyt muiden hevosten seurassa oleminen ja lempeä mutta päättäväinen käsittely, joiden tuloksena ori kunnioittaa ihmistä ja antaa hänen toimia johtajanaan.
Tikki on äärimmäisen seurallinen hevonen, jolla riittää aina jutun juurta. Tallissa olo yksin saa orin hermostumaan, jolloin kuulosuojaimille olisi paljolti käyttöä, ellei ratkaise tilannetta menemällä sen seuraksi. Ihminen kelpaa kyllä seuraneidiksi, mutta on orin mielestä varmasti paljon tylsempää seuraa kuin omat lajitoverinsa. Tikki on kova poika juttelemaan, joten sen karsinan ohi on vaikeaa päästä kuulematta pehmeää orimaista hörähdystä. Ori ei turhia kummastele uusia ihmisiä, joten se käyttäytyy aika lailla samalla tavalla niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. Harjaaminen sun muut hoitotoimenpiteet voi Tikkin kannalta tehdä missä vain, koska se ei harrasta hyörimistä tai ole kärsimätön. Orin lempitouhuihin kuuluu tarhassa ollessaan piehtaroiminen, joten harjaamiseen kannattaa tarhasta oton jälkeen varata tavallista enemmän aikaa. Kinttujen nostamisen tai varusteiden laiton kanssa ei tarvitse tapella, vaan ne luonaavat orin yhteistyökykyisyyden ansiosta mallikkaasti. Sillä on myös tapana haukotella korostetusti ennen suitsien pukemista, joten senkin osalta homma käy kätevästi.
Ori toimii omalla moottorillaan ratsastaessa, joten liian hidas eteneminen ei kuulu ongelmiin tämän herran kanssa. Päinvastoin sitä saa toppuutella ja rauhoitella oman aikansa, joten kunnollinen verryttely on avainsana orin toimivuuteen. Tikki käyttäytyy energisyydestään huolimatta hyvin, eikä pukittelu tai niskurointi kuulu sen sanavarastoon. Orilla on tahdikkaat ja pontevat askeleet, mutta ratsastajan täytyy ensin ratsastaa ne näkyviin. Tikki ei ole hevosena siitä herkimmästä päästä, joten se on hyvin anteeksiantavainen kuskinsa virheitä kohtaan. Kootut askellajit ja ympyrätyöskentelyn ori haltsaa kaikkein parhaiten, mutta väistöliikkeet ovat aina olleet sen heikko kohta. Jalat tuntuvat menevän solmuun ja ori yrittää tarpoa väistöt läpi liian vauhdikkaasti, joten ratsastajan täytyy auttaa ja korjata oria erityisesti väistöillä.
Maastolenkeillä ori on yllättävän rauhallinen ja hyvin pideltävissä, eivätkä metsän äänet säikäytä sitä helposti. Satunnaisen maastoilun lisäksi Tikillä hypätään ajoittain pieniä esteratoja, joista ori innostuu lapsen tavoin. Se on intoa piukassa, eikä sen mielestä ole ollenkaan pahitteeksi ottaa paria ylimääräistä askelta esteiden väleihin.
Tikki menee mielellään kuljetuskoppiin, koska siitähän seuraa yleensä pelkkää hyvää: ruokaa, uusia tuttavuuksia ja hirmuisesti kiehtovia tammoja. Kilpailupaikalla ori vetäisee parhaimman charminsa käyttöön ja hörähtelee vastaan tuleville tammoille. Se osaa ottaa kisapaikan hälinän ja uudet asiat rauhallisella mielenkiinnolla, joten harvoin se oikeastaan stressaa mitään. Tikki kannattaa verrytellä ennen suoritusta kunnolla, jotta ori näyttäisi radalla parhaat puolensa.
Sukutaulu & jälkeläiset
i. Galatasaray MS KRJ-II | ii. Barkesten MSC | iii. Rubinstern KRJ-III, YLA3 |
iie. Vergessen TZ | ie. Naomi N22 KRJ-II, YLA3 | iei. Casino Royal |
iee. Charmageddon | ||
e. Ramant Special KRJ-I | ei. Wister Ferret | eii. Fruchteis KRJ-II, VVJ-III |
eie. Operette GER KRJ-III | ee. Space Dementia AIR | eei. Elektrisches Roulette GER |
eee. Stena Mersey |
Kilpailut
KRJ Cup - sijoitukset
30.09.2016 - KRJ Cup Oldfinion Dressage - Int II - 7/168
31.12.2016 - KRJ Cup Ventos - GP - 8/171
31.10.2017 - KRJ Cup Hukkapuro - GP - 9/188
Kilpaillut maksimitasolleen kouluratsastuksessa: 6787.64p (vt. 11)
Näyttelyt
NJ
08.05.2016 - Colder Creatures - t. Jannica - 12/15
VSN
25.08.2016 - Hortensia - t. dookie - 7/11
(4-4-4-4-3½-4-3½-4-4-4=39p)
30.09.2016 - KRJ Cup Oldfinion Dressage - Int II - 7/168
31.12.2016 - KRJ Cup Ventos - GP - 8/171
31.10.2017 - KRJ Cup Hukkapuro - GP - 9/188
Kilpaillut maksimitasolleen kouluratsastuksessa: 6787.64p (vt. 11)
Näyttelyt
NJ
08.05.2016 - Colder Creatures - t. Jannica - 12/15
VSN
25.08.2016 - Hortensia - t. dookie - 7/11
(4-4-4-4-3½-4-3½-4-4-4=39p)
Päiväkirja & valmennukset
10.11.2016 Kouluvalmennus // valmentajana Salazar
Täksi illaksi olin lupautunut valmentamaan Tikkiä kouluratsastuksessa. Seurailin hetken aikaa tumman orin menoa hennon valaistulla ratsastuskentällä, ennen kuin aloitin alkuverryttelyt ratsukon kanssa. Hevonen liikkui halukkaasti eteen, mutta sen ravi näytti epäilyttävästi ratsastuskouluponin menolta noin muuten, se asettui jatkuvasti vähän ulospäin ja liikkui pitkällä rungolla ilman minkäänlaista muotoa. Koska Tikki vastasi apuihin kiltisti, ratsastaja todennäköisesti oletti heidän työskentelynsä näyttävän hyvältä. Ori oli selkeästi niitä hevosia, jotka antoivat ratsastajalle mitä tämä pyysi, mutta niin pienellä panoksella kuin suinkin vain mahdollista. Aidan yli, mutta sieltä mistä se oli matalin. Alkuverkoissa halusin kuskin ratsastavan Tikkiin kunnolla liikettä ja sen runkoon pyöreyttä, sekä taivutusta sisälle päin etenkin kaarevilla teillä kuten volteilla ja kulmissa. Ratsastajan alkaessa vaatia jotain hevoselta, se ihan silmiinnähden terästäytyi ja muuttui hetkessä opetusponimaisesta lyllertäjästä oikeaksi kouluratsuksi. Nyt pääsimme sitten seuraavaan tehtävään, joka oli siksakki pohkeenväistössä. Väistön suunta siis vaihtuisi tiheään tahtiin. Arvelin Tikin olevan hyvin avuilla ja valmiina tehtävään, mutta voi ihme millaista sähellystä se olikin! Ori tuskin sai aikaiseksi yhtään kunnon väistöä, ja venytti siksakin pätkät suunnitellusta kahdesta metristä reippaasti yli neljään. Taistelimme väistöjen kimpussa lopuksi ihan käynnissä, kun ne eivät muuten ottaneet onnistuakseen. Tikki tarvitsi ratsastajalta jatkuvaa tukea ja apua, että sai tehtävän onnistuen läpi. Lopuksi otimme siksakkia laukassa, vaihtaen laukan aina käännöksen kohdalla. Tämä hevoselta sujui jo paljon paremmin, vaikka se parit vaihdot mokasikin. Loppuverryttelyt sai ratsukko hoitaa itsenäisesti.
04.10.2016 Kouluvalmennus // valmentajana VRL-13703
Saavuin Trostlos Holsteinersiin syksyisen kirpakkana aamuna. En ollut vieraillut tallilla aiemmin, joten odotin käyntiä mielenkiinnolla. Astelin lähimpää tallilta näyttävää rakennusta kohti upeiden, kisakuntoon viritettyjen puoliveristen seuratessa minua katseellaan tarhoista. Nykäisin oven auki, ja saavuin hienoon, moderniin ja avaraan talliin. Kulman takana huomasin Rinazin, jonka kanssa olin pari päivää aiemmin puhelimen välityksellä sopinut valmennuksesta, harjaavan komeaa mustaa puoliverioria. Tervehdin molempia, ja kerroin Rinazille lyhyesti päivän suunnitelmista.
Olin ajatellut ratsukolle erilaisia väistö-, lisäys- ja ympyrätehtäviä. Hevosen tulisi väistää pitkän sivun alusta pituushalkaisijalle, jolla otettaisiin parin puomin avulla napakat lisäykset lyhyelle sivulle. Päätyyn tehtäisiin vielä suuri ympyrä, seuraavalla pitkällä sivulla ratsukko saisi ravailla. Loppuun voisimme ottaa myös joitakin laukanvaihtosarjoja.
Maneesissa pitelin menohaluista Tikkiä kiinni ohjista, kun Rinaz nousi selkään ja kiri satulavyötä selästä käsin. Kun ratsastaja oli valmis, irrotin otteeni hevosesta ja suuntasin maneesin keskelle. Alkuverkkojen aikana neuvoin Rinazia ratsastamaan paljon erilaisia kiemuroita ja taivuttelemaan ratsuaan välillä myös ulospäin. Ratsastaja otti orilla vielä muutamat avot ja sulut, ennen kuin aloitettiin kunnon treeni.
Väistöt näyttivät olevan Tikille hankalia, ja ravissa se meinasi koko ajan lähteä kiirehtimään. Rinaz sai laittaa peliin kaikki taitonsa, jotta sai ratsun väistämään kunnolla ja rauhassa. Lisäyksissä ei ilmennyt sen kummempia ongelmia, kuten ei muissakaan teettämissäni tehtävissä. Tikki oli herkän ja hyvin koulutetun oloinen - mitäpä muutakaan se voisi olla, olihan kyseessä gp -tason kilpahevonen. Valmennuksen lopulla otimme vielä joitakin laukanvaihtoja pituushalkaisijalla. Pari kertaa sain huomauttaa Rinazia jalan liiallisesta heilauttamisesta taakse vaihdon aikana ja siten hevosen häiritsemisestä, mutta kun tämä tapa oltiin joidenkin toistojen jälkeen saatu lähes kitkettyä pois, päästin ratsukon loppuverkkaamaan.
13.09.2016 KRJ Tarinakilpailut Hortensiassa, sijoitus 1/3
"Luokassa on perusarvostelun lisäksi liitetty pukuratsastusarvostelu, joten joudut keksimään puvun itsellesi ja hevosellesi. Piirrä tai kerro, millaisessa puvussa sinä ja ratsusi suorititte luokan sekä reagoiko hevosesi mitenkään asuun."
Pysäytin mustan puoliveriseni suuren maneesin oviaukkoon, jolloin ori heitteli vimmatusti päätään saadakseen kimaltavat bling-bling-nauhat pois silmiltään. Olin innoissani kiinnitellyt sen otsahihnaan keltaisia, punaisia ja sinisiä kimallenauhoja, mutta askarteluni oli tainnut lähteä hieman lapasesta. Taputin oria rohkaisevasti kaulalle paljaalla kädelläni, jonka kynnet oli lakattu räikeän sinisiksi. Ei voi olla totta! Olisihan se pitänyt arvata ettei alennusmyynnin alennuskopassa voi olla laatukamaa, sillä lakkani oli irronnut tähän mennessä jo puolista sormista. Kyyläsin kynsiäni myrkyllisesti samalla, kun tajusin että maneesin katsomo oli ruvennut kikattamaan. Katsoin hämilläni ympärilleni etsien naurun kohdetta, kunnes poskeni punehtuivat hieman oivalluksesta: kaikki katsoivat minua. Mieleni teki huutaa: Mitä vikaa siinä on jos on pukeutunut Supermieheksi? Vilkaisin omaa asustustani ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun olin poseerannut vessan peilin edessä ja esitellyt pullottavia lihaksiani lihavalle kissalleni. Todellisuudessa lihakset olivat valitettavasti vain pehmeää vanua, joka kuului Supermanin asukokonaisuuteen. Sinisen paidan alle olin vanun lisäksi tuupannut tyynyn eteen ja taakse, jonka johdosta näytin lähinnä pyöreältä tynnyriltä. Räikeän sinisiin ratsastushousuihin olin teipannut kymmeniä Superman-tarroja, jotka sopivat hyvin yhteen punaisen satulahuovan ja viitan kanssa. Ori nyppi närkästyneenä keltaista Superman-rintaremmiään, jonka alla pehmusteena oli paksuja tyynyjä - Superhevosellakin täytyy olla lihakset. Keltaiset pintelit ja orin lautasille keltaisella tussilla piirretyt logot olivat myös hieno keksintö, vaikka itse sanonkin.
26.07.2016 Kouluvalmennus // valmentajana yaren.
Pidimme pienen tauon Rinazin kanssa edellisen valmennuksen jäljiltä, mutta siitäkin huolimatta huomasin olevani yllättävänkin pian taas kentällä seisomassa ja piiskaamassa ratsastajan ohella uutta ratsua entistä kovempaan kuntoon. Tällä kertaa ympärilläni pörräsi musta Tikki, joka ei tosiaankaan kaivannut eteenpäin pyytäviä apuja, päinvastoin Rinaz sai melko hanakkaankin tahtiin viljellä pidätteitä ja menetti tämän takia osittain keskittymiskykyä kaikelta muulta. Kahdeksanvuotias ori oli kyllä näyttävä, mutta tällaisella kyydillä voisimme samoin tein unohtaa kaikki haasteellisemmat tehtävät. Onneksi kaarevat ratsastusurat oli kuitenkin keksitty, joten runsaalla määrällä tekemistä ja kasapäällä taipumista, alkoi Tikki vihdoin rentoutua niin mieleltään kuin olemukseltaankin.
Olipa kyseessä kootut askellajit tai passage sekä piaffe, pystyin käytännössä ottaen surutta näyttämään ratsukolle vain peukkua hienosta työskentelystä ja antamaan vain muutamia pieniä korjauspyyntöjä, mutta kun pääsimme avo- ja sulkutaivutuksien pariin, alkoi asiat luisumaan väistämättä alaspäin. Tikki meni täysin hämilleen, vaikka Rinazin ohjeet olivatkin sille hyvin selkeät. Orin ongelmana olikin ehkä enemmän saada kaikki raajat toimimaan yhteispelillä, mikä ei kyllä ollut mikään ongelma erikoisaskellajien parissa. Ja kun Tikki hermostui omasta osaamattomuudestaan, alkoi se nostamaan taas vauhtiaan ja nakkeli jopa hitusen niskojaan närkästyksissään. Kävelin kaksikon luokse rauhallisin askelin ja pala palalta kävimme tuskastuneen ratsastajan kanssa läpi, kuinka saamme orin keskittymään ja nostelemaan niitä jalkojaan niin hienosti kuin aiemminkin. Rauhallisesti, mutta varmasti tilanne muuttui taas plussan puolelle ja pian Tikki intoili jo liikaakin.
Koska tehtävä tuntui näinkin hankalalta, jatkoimme vielä hetken siksak-sulkujen parissa saadaksemme lisää varmuutta tehtävään. Ja tämä kyllä kannatti! Tikki suoriutui tehtävästä lähes täydellisesti ja tästä palkkana päätinkin siirtyä vielä laukkatehtävän pariin. Olimme kuluttaneet jo paljon aikaa orin taivuttamiseen, mutta en pitänyt sitä millään tapaa huonona asiana. Laukanvaihdot nimittäin sujuivat todennäköisesti osittain perusteellisen ratsastuksenkin takia täysin moitteitta, enkä kehdannutkaan onnistumisten takia rääkätä kaksikkoa kuin hetken. Loppuverryttelyt menivät jo varsin letkeästi ja lopullisesti Rinazin siirtyessä käyntiin, oli Tikki jo täysin naatti. Reppana oli tainnut totisesti nähdä vaivaa onnistumisien eteen, mikä oli kyllä mahtava piirre hevoselle!
Täksi illaksi olin lupautunut valmentamaan Tikkiä kouluratsastuksessa. Seurailin hetken aikaa tumman orin menoa hennon valaistulla ratsastuskentällä, ennen kuin aloitin alkuverryttelyt ratsukon kanssa. Hevonen liikkui halukkaasti eteen, mutta sen ravi näytti epäilyttävästi ratsastuskouluponin menolta noin muuten, se asettui jatkuvasti vähän ulospäin ja liikkui pitkällä rungolla ilman minkäänlaista muotoa. Koska Tikki vastasi apuihin kiltisti, ratsastaja todennäköisesti oletti heidän työskentelynsä näyttävän hyvältä. Ori oli selkeästi niitä hevosia, jotka antoivat ratsastajalle mitä tämä pyysi, mutta niin pienellä panoksella kuin suinkin vain mahdollista. Aidan yli, mutta sieltä mistä se oli matalin. Alkuverkoissa halusin kuskin ratsastavan Tikkiin kunnolla liikettä ja sen runkoon pyöreyttä, sekä taivutusta sisälle päin etenkin kaarevilla teillä kuten volteilla ja kulmissa. Ratsastajan alkaessa vaatia jotain hevoselta, se ihan silmiinnähden terästäytyi ja muuttui hetkessä opetusponimaisesta lyllertäjästä oikeaksi kouluratsuksi. Nyt pääsimme sitten seuraavaan tehtävään, joka oli siksakki pohkeenväistössä. Väistön suunta siis vaihtuisi tiheään tahtiin. Arvelin Tikin olevan hyvin avuilla ja valmiina tehtävään, mutta voi ihme millaista sähellystä se olikin! Ori tuskin sai aikaiseksi yhtään kunnon väistöä, ja venytti siksakin pätkät suunnitellusta kahdesta metristä reippaasti yli neljään. Taistelimme väistöjen kimpussa lopuksi ihan käynnissä, kun ne eivät muuten ottaneet onnistuakseen. Tikki tarvitsi ratsastajalta jatkuvaa tukea ja apua, että sai tehtävän onnistuen läpi. Lopuksi otimme siksakkia laukassa, vaihtaen laukan aina käännöksen kohdalla. Tämä hevoselta sujui jo paljon paremmin, vaikka se parit vaihdot mokasikin. Loppuverryttelyt sai ratsukko hoitaa itsenäisesti.
04.10.2016 Kouluvalmennus // valmentajana VRL-13703
Saavuin Trostlos Holsteinersiin syksyisen kirpakkana aamuna. En ollut vieraillut tallilla aiemmin, joten odotin käyntiä mielenkiinnolla. Astelin lähimpää tallilta näyttävää rakennusta kohti upeiden, kisakuntoon viritettyjen puoliveristen seuratessa minua katseellaan tarhoista. Nykäisin oven auki, ja saavuin hienoon, moderniin ja avaraan talliin. Kulman takana huomasin Rinazin, jonka kanssa olin pari päivää aiemmin puhelimen välityksellä sopinut valmennuksesta, harjaavan komeaa mustaa puoliverioria. Tervehdin molempia, ja kerroin Rinazille lyhyesti päivän suunnitelmista.
Olin ajatellut ratsukolle erilaisia väistö-, lisäys- ja ympyrätehtäviä. Hevosen tulisi väistää pitkän sivun alusta pituushalkaisijalle, jolla otettaisiin parin puomin avulla napakat lisäykset lyhyelle sivulle. Päätyyn tehtäisiin vielä suuri ympyrä, seuraavalla pitkällä sivulla ratsukko saisi ravailla. Loppuun voisimme ottaa myös joitakin laukanvaihtosarjoja.
Maneesissa pitelin menohaluista Tikkiä kiinni ohjista, kun Rinaz nousi selkään ja kiri satulavyötä selästä käsin. Kun ratsastaja oli valmis, irrotin otteeni hevosesta ja suuntasin maneesin keskelle. Alkuverkkojen aikana neuvoin Rinazia ratsastamaan paljon erilaisia kiemuroita ja taivuttelemaan ratsuaan välillä myös ulospäin. Ratsastaja otti orilla vielä muutamat avot ja sulut, ennen kuin aloitettiin kunnon treeni.
Väistöt näyttivät olevan Tikille hankalia, ja ravissa se meinasi koko ajan lähteä kiirehtimään. Rinaz sai laittaa peliin kaikki taitonsa, jotta sai ratsun väistämään kunnolla ja rauhassa. Lisäyksissä ei ilmennyt sen kummempia ongelmia, kuten ei muissakaan teettämissäni tehtävissä. Tikki oli herkän ja hyvin koulutetun oloinen - mitäpä muutakaan se voisi olla, olihan kyseessä gp -tason kilpahevonen. Valmennuksen lopulla otimme vielä joitakin laukanvaihtoja pituushalkaisijalla. Pari kertaa sain huomauttaa Rinazia jalan liiallisesta heilauttamisesta taakse vaihdon aikana ja siten hevosen häiritsemisestä, mutta kun tämä tapa oltiin joidenkin toistojen jälkeen saatu lähes kitkettyä pois, päästin ratsukon loppuverkkaamaan.
13.09.2016 KRJ Tarinakilpailut Hortensiassa, sijoitus 1/3
"Luokassa on perusarvostelun lisäksi liitetty pukuratsastusarvostelu, joten joudut keksimään puvun itsellesi ja hevosellesi. Piirrä tai kerro, millaisessa puvussa sinä ja ratsusi suorititte luokan sekä reagoiko hevosesi mitenkään asuun."
Pysäytin mustan puoliveriseni suuren maneesin oviaukkoon, jolloin ori heitteli vimmatusti päätään saadakseen kimaltavat bling-bling-nauhat pois silmiltään. Olin innoissani kiinnitellyt sen otsahihnaan keltaisia, punaisia ja sinisiä kimallenauhoja, mutta askarteluni oli tainnut lähteä hieman lapasesta. Taputin oria rohkaisevasti kaulalle paljaalla kädelläni, jonka kynnet oli lakattu räikeän sinisiksi. Ei voi olla totta! Olisihan se pitänyt arvata ettei alennusmyynnin alennuskopassa voi olla laatukamaa, sillä lakkani oli irronnut tähän mennessä jo puolista sormista. Kyyläsin kynsiäni myrkyllisesti samalla, kun tajusin että maneesin katsomo oli ruvennut kikattamaan. Katsoin hämilläni ympärilleni etsien naurun kohdetta, kunnes poskeni punehtuivat hieman oivalluksesta: kaikki katsoivat minua. Mieleni teki huutaa: Mitä vikaa siinä on jos on pukeutunut Supermieheksi? Vilkaisin omaa asustustani ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun olin poseerannut vessan peilin edessä ja esitellyt pullottavia lihaksiani lihavalle kissalleni. Todellisuudessa lihakset olivat valitettavasti vain pehmeää vanua, joka kuului Supermanin asukokonaisuuteen. Sinisen paidan alle olin vanun lisäksi tuupannut tyynyn eteen ja taakse, jonka johdosta näytin lähinnä pyöreältä tynnyriltä. Räikeän sinisiin ratsastushousuihin olin teipannut kymmeniä Superman-tarroja, jotka sopivat hyvin yhteen punaisen satulahuovan ja viitan kanssa. Ori nyppi närkästyneenä keltaista Superman-rintaremmiään, jonka alla pehmusteena oli paksuja tyynyjä - Superhevosellakin täytyy olla lihakset. Keltaiset pintelit ja orin lautasille keltaisella tussilla piirretyt logot olivat myös hieno keksintö, vaikka itse sanonkin.
26.07.2016 Kouluvalmennus // valmentajana yaren.
Pidimme pienen tauon Rinazin kanssa edellisen valmennuksen jäljiltä, mutta siitäkin huolimatta huomasin olevani yllättävänkin pian taas kentällä seisomassa ja piiskaamassa ratsastajan ohella uutta ratsua entistä kovempaan kuntoon. Tällä kertaa ympärilläni pörräsi musta Tikki, joka ei tosiaankaan kaivannut eteenpäin pyytäviä apuja, päinvastoin Rinaz sai melko hanakkaankin tahtiin viljellä pidätteitä ja menetti tämän takia osittain keskittymiskykyä kaikelta muulta. Kahdeksanvuotias ori oli kyllä näyttävä, mutta tällaisella kyydillä voisimme samoin tein unohtaa kaikki haasteellisemmat tehtävät. Onneksi kaarevat ratsastusurat oli kuitenkin keksitty, joten runsaalla määrällä tekemistä ja kasapäällä taipumista, alkoi Tikki vihdoin rentoutua niin mieleltään kuin olemukseltaankin.
Olipa kyseessä kootut askellajit tai passage sekä piaffe, pystyin käytännössä ottaen surutta näyttämään ratsukolle vain peukkua hienosta työskentelystä ja antamaan vain muutamia pieniä korjauspyyntöjä, mutta kun pääsimme avo- ja sulkutaivutuksien pariin, alkoi asiat luisumaan väistämättä alaspäin. Tikki meni täysin hämilleen, vaikka Rinazin ohjeet olivatkin sille hyvin selkeät. Orin ongelmana olikin ehkä enemmän saada kaikki raajat toimimaan yhteispelillä, mikä ei kyllä ollut mikään ongelma erikoisaskellajien parissa. Ja kun Tikki hermostui omasta osaamattomuudestaan, alkoi se nostamaan taas vauhtiaan ja nakkeli jopa hitusen niskojaan närkästyksissään. Kävelin kaksikon luokse rauhallisin askelin ja pala palalta kävimme tuskastuneen ratsastajan kanssa läpi, kuinka saamme orin keskittymään ja nostelemaan niitä jalkojaan niin hienosti kuin aiemminkin. Rauhallisesti, mutta varmasti tilanne muuttui taas plussan puolelle ja pian Tikki intoili jo liikaakin.
Koska tehtävä tuntui näinkin hankalalta, jatkoimme vielä hetken siksak-sulkujen parissa saadaksemme lisää varmuutta tehtävään. Ja tämä kyllä kannatti! Tikki suoriutui tehtävästä lähes täydellisesti ja tästä palkkana päätinkin siirtyä vielä laukkatehtävän pariin. Olimme kuluttaneet jo paljon aikaa orin taivuttamiseen, mutta en pitänyt sitä millään tapaa huonona asiana. Laukanvaihdot nimittäin sujuivat todennäköisesti osittain perusteellisen ratsastuksenkin takia täysin moitteitta, enkä kehdannutkaan onnistumisten takia rääkätä kaksikkoa kuin hetken. Loppuverryttelyt menivät jo varsin letkeästi ja lopullisesti Rinazin siirtyessä käyntiin, oli Tikki jo täysin naatti. Reppana oli tainnut totisesti nähdä vaivaa onnistumisien eteen, mikä oli kyllä mahtava piirre hevoselle!